Matkustelin junalla tänään taas omaan kotiini. Junat oli täynnä koska nyt on meno ja paluuliikennettä hiihtolomilta, miun vieressä istu nainen joka höpötti aluks paljo. Sit ku tuli vähäks aikaa hiljane hetki, käytin sen hyväks ja otin koulutehtävän esille ja kävin tekee sitä. Sit se ei enää viittiny jutella, paitsi sit ku jäi pois junasta.

Pendolinojen hienouksia pääsin taas kokemaan. Vaik voihan näitä näyttää IC-junissakin. Mainontaa, tai mitä toi on, ilmastonmuutoksesta ja VR:n toimista sitä vastaan ja muutenki kehuja junan paremmuudesta. Tässä muutama telkkarissa pyörinyt kuva.

Käy katsomassa vr:n ympäristösivuilta 12 ilmastolupausta.

Pendolinoista en muuten osaa sanoa mitään hyvää. Tai no, onhan se himpun nopeampi eikä pysähdy joka asemalla, mutta miulle sillä ei oo väliä oonko nyt 10 minuuttia aikasemmin perillä vai puol tuntia myöhemmin. Juna keinuu ihan niin kuin laiva, ja nytkin monta kertaa mietin et miten on näin epätasanen rata. Pikajunissa ne tuntuu enemmän, mutta tärinä ja kolina on niin tasaista ettei isompia mutkia huomaa. Lisäks Pendolinossa haisee pahalle ja ilmastointi on ihan koneellista, sen huomaa kyllä. Pendolinon hiljaisuus myös välillä häiritsee (tosin tänään ei kun porukkaa oli enemmän). Siellä jos yrittää jonkun kanssa jutella niin pitää puhua tosi hiljaa ettei koko vaunu häiriinny. Pikajunassa tasanen kolina (kuullostaapa hyvältä) peittää muiden matkustajien ääniä, se on kätevää jos haluaa esim lukea.

Kotiin menin suoraan kaupan kautta, rinkka oli sen verran tyhjä että sain kannettua ruuat siellä. Tuli vähän sorruttua tarjouksiin (mm. 2 l jäätelöä 3 €), mutta saanpahan nauttia viikonlopusta kunnolla!

Loppuun vielä pari kuvaa miun kämpästä. Muutin järjestystä kaks viikkoa sitten, sohva ja pöytä vaihtoi paikkaa, tykkään :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ps. Katsoin telkkarista elokuvan Aina eka kerta. Se kertoi naisesta, joka onnettomuuden jälkeen on elänyt samaa päivää yhä uudestaan ja uudestaan, hän ei kykene muistamaan mitään tapaturman jälkeen tapahtunutta. Mies tietysti rakastuu häneen, ja seuraa monta monenlaista päivää, turhautumista, surua ja rakkautta. Elokuva oli ihana :)