Jospas sitä kirjottelis viikonlopusta.

Perjantaina oli tentti, joka meni odotetusti. Kaksi esseetä piti kirjottaa, toiseen kehittelin jotain oppituntien perusteella (vaikka tietenkin toisesta kirjasta piti ottaa aineistoa myös) ja toiseen en sitten keksinyt järkevää aihetta, koska siinä piti valita oman ammatin kannalta tärkein aihe toisesta kirjasta ja kirjoittaa siitä. Eli uusintaan, jee.

Aikaisempaan junaan en ehtinyt koska junamaatti ei suostunut myymään lippua ja lippuluukulla oli pitkä jono. Menin suosiolla seuraavalla. Tajusin matkalla, että sehän on halvempikin vaihtoehto koska miut tultiin hakemaan asemalta. Myöhemmin taas tajusin että saan matkakorvaukset, joten se on ihan sama millä meen. Junassa muuten oli joku europarlamentaarikko-vaaliehdokas. Sen piti jäädä miun asemalla pois mutta puhu puhelimeen ja jäi kyytiin. Sitten se kävi selvittämään konduktöörin kanssa mitä tekee, ja lopulta alkoi mainostamaan itseään ehdokkaana. Sitten kanssamatkustajat siinä lähellä kävi juttelemaan politiikasta, mm. miten maatiloja pitäisi tukea, ja konduktööri jäi joka kerta juttelemaan naisen kanssa kun oli menossa ohi. Mielenkiintoista oli.

Perjantaina seurakunnan nuortentapahtumassa oli reilu 10 nuorta, yksi kyseiseltä paikkakunnalta, muut lähikunnista. Illan aikana tutustuttiin toisiimme, syötiin, pohdittiin Raamattua ja sitten valvottiin tehottomien työntekijöiden takia. Onhan se hyvä antaa nuorille vapauksia ja jutella niiden kanssa, mutta jos sanotaan, että klo 11 huoneessa pitää saada nukkua, ja klo 12 on viimeistään oltava takaisin omassa huoneessa, niin silloin se ei oikein toimi jos työntekijä itse hölöttää ja höpöttää puoli tuntia yliaikaa. Ylipäänsä, minkä takia pitää antaa puoltoista tuntia lisäaikaa valvoa? Ei ymmärrä.

Lauantaina paikalle tuli Faith Factor, joka oli koko edellisen päivän ja osan yötä rakentanut meille kiipeilypisteitä. Aamupäivä siis testattiin omia rajoja ja kykyjä jättitikapuiden, korkealla kävelyn ja näköalasohvan parissa. Jättitikapuut oli paras piste, koska heti ensinäkemällä sitä vaan nauroi että onko toi ees mahollista päästä ylös asti. Meillä oli 3 tikkaan jälkeen traktorin rengas ja sen päällä vielä yksi tikas. Ylös asti piti päästä painamaan torvea. Renkaan päälle oli vaikea päästä mutta lopulta sekin onnistui ja pääsin kahdesti painamaan torvea! Se oli upeeta. Ja täähän oli lähinnä nuoria varten järjestetty tapahtuma xD

Iltapäivällä joukkomme moninkertaistui kun rippikoululaiset tuli paikalle. Heille järjestettiin kanavia joissa pohdittiin Jumalaa, arvoja ja parisuhdetta. Syömishärdelli oli tosiaan härdelli. Jotenkin huomasi, että joukosta puuttuu nuorisotyönohjaaja. Niin monta asiaa olisi voinut tehdä jämäkämmin, selkeämmin ja.. no, paremmin. Esimerkiksi ohjeitten annon. Pappi vain mumisi joukolle monotonisella äänellä, kuinkahan moni oikeasti kuuli sen ettei kirkon parvelle saa mennä. Ja kun jo alettiin syömään, työntekijät kävivät miettimään saako jo lähteä kävelemään kirkolle vai sanotaanko tässä vielä jotain. Hmm.. Loppujen lopuksi riparilaiset söivät ja menivät ulos/eteiseen ja pohtivat saako jo lähteä. Itse he sitten tulivat takaisin ja työntekijät päättivät sitten sanoa vielä pari sanaa ennen kuin lähdettiin yhtä aikaa. Näyttää tulevan opettavainen kesä, varmasti voin ottaa vastuuta ja paljon.

Aivan, ruuan jälkeen mentiin kirkkoon kuuntelemaan SoulGate-yhtyettä. Kappaleitten sanoitus, laulajan ääni ja tapa laulaa ja jotkut ratkaisut kappaleissa ei oikein miellyttänyt, mutta pojat soitti hyvin =) Yhdeltä heistä sain kyydin asemallekin, ja puolituntinen autossa oli mielenkiintoinen kun keskusteltiin mm. miun murteesta, It-alan politiikasta (mie lähinnä kuuntelin) ja musiikista (johon koitin kommentoida jotain järkevää).

Junamatkalla sitten nukuin ja nukuin, tallustelin kotiin ja nukuin piitkään tänään, vielä kun unohdin että kelloja on siirretty. Ja tänään oon katsellut vaan leffaa ja telkkaria.