Marley and me, katsoin sen äsken. Tuollanen elokuva on ihan kidutusta sellasille, joilla on ollut oma koira, josta on joutunut luopumaan. Etenkin sellaisille, joiden koira on ollut labradorinnoutaja, kuten elokuvan Marleykin. Meidän Riina ei ollut ihan noin tuhoisa, mutta kamalan vilkas vielä 10 vuotiaanakin. Viimeisinä vuosina huomasi että kohta on lähtö lähellä. Onneksi meidän ei pitänyt tehdä päätöstä, sen teki joku muu meidän puolesta. Riina kuoli eräänä iltana hyvin nopeasti, ei siinä ollut mitään tehtävissä. Koiran kanssa eläminen oli usein tosi rasittavaa, mutta toi se myös paljon elämää taloon. Riina oli meidän perheen jäsen.
Give him your heart, and he'll give you his.
Kommentit