Tein kollaasin eräästä ateriasta jonka söin vuonna öö... No tänä vuonna mutta tuntuu että siitä on kovin kauan aikaa. Perunat paloi kun ne eivät paistuneet tarpeeksi nopeasti. Syötiin sitten paljon ketsupin kanssa :)

Nyt siis majailen edelleen siskolla. Ja voin sanoa että tykkään! Oon kyllä melkein järkyttynyt. Mutta niin se vaan on, nyt kun ison kaupungin liikennettä, karttaa ja palveluja vähän edes hahmottaa, täällä on jopa kivaa. Ja tuttuja on, ilman siskon perhettäkin. No tylsää on jos on kotona koko päivän, mutta keksii sitä täällä toisen kodissakin jotain jännää :) Meikkasin. Laitoin sinistä kajaalia. Halusin repästä (en toki ollut lähdössä ulos talosta niiden kanssa) mutta kas kummaa, täähän näyttää jopa kivalta! =) Menin sitten lenkille meikit naamalla ja tuntui tosi kivalta. Niinpä..

Kävin tänään shoppailemassa. Meni rahaa, mutta oonhan sentään elo- ja syyskuun säästänyt (tai välttänyt tuhlaamasta) joten pitihän ne rahat johonkin lopulta tuhlata. Mutta puolustuksekseni sanon, että sain kyllä lähes kaiken halvennuksella! Joten säästin siinäkin :) Ostin siis Pirates of the Caribbean-leffan (tosin jo perjantaina), vuosi nuoruudestani -leffan, alushousuja, hiusgeeliä, (nyt menee haastavaks nää termit..) meikkivoidetta, peitepuikon, puuteria, kajaalin, meikkisienen ja silmämeikin poistoaineen. Hurja. Ja taulukehyksen, koska teen syys-taidetta. Katsotaan jos joku päivä saan valmiiksi niin voin esitellä täällä.

Perjantaina tuli shoppailtua muutakin, nimittäin tällaisen ihanan kietaisuneulepaidan ostin. Se on iiihana! =) Niin miun näkönen ja tuntunen.

 

Perjantaina Kiki tuli käymään täällä, ja käytiin ekana kiertelemässä kauppoja ja kuluttamassa aikaa kaupungilla. Sit mentiin kattomaan The Ugly Truth -elokuva. En usko että oon ikinä nauranu noin paljon leffassa! Suosittelen kaikille, vaikkakin juoni on hyvin arvattavissa mutta kannattaa mennä katsomaan naurujen vuoksi :) Tuo leffa tulee omaan hyllyyn ehdottomasti! Tytöt kävi vielä hesessä iltapalalla ja bussilla huristeltiin "kotiin". Lauantaina käytiin moikkaamassa yhtä kaveria joka asuu täällä, ja hänen vauvaa. Tehtiin hyvää ruokaa, leikittiin vauvan kanssa ja juoruttiin. Ja naurettiin miehille, jotka ajoivat 7-7 (eli 24 tuntia) järveä ympäri, tavoitteena 300 kilometriä. Matka ylittyi n. 60 km! :) Onnea saavutuksesta!

Sunnuntaina taidettiin käydä koiruuden kanssa koirapuistossa. Jännittävää oli, en oo ikinä ennen käynyt sellaisessa, joten en tiennyt ihan miten toimia. Koiria oli n. 10, ja omani tykkäsi nuuskia kovasti muita. Tyypillistä. Lenkki meni hyvin ja koira oli seuraavaan aamuun asti ihan väsy. Yay me!

Tänään kävin pääkirjastossa - upee paikka - palauttamassa kirjan, shoppaamassa yllämainittuja asioita ja tutustumassa ecoCenterin, josta en löytänyt mitään. Välissä syötin koiran ja pyöräilin takaisin päin, iskän serkkua moikkaamaan. Hurjan kivaa oli, ihan kuin kaverin kanssa oltaisiin iltaa vietetty! Maisteltiin lakritsiteetä, salmiakki-chili-keksejä (voi viedä ulkomaille!) ja loppuillasta vielä ingmanin Creamy-lakritsijäätelöä. Päihittää mennen tullen tavalliset lakritsijäätelöt! NAM! Nyt on käyty vielä koiran kanssa ulkona, juoksutettu leevi ja mietin josko söisin iltapalan ja kävisin nukkumaan, kerrankin ajoissa. Se voisi olla hyvä idea.

 

Oon kyllä nyt niin ihastunut tähän kaupunkiin. Joutuu ehkä joskus muuttamaan tänne :) Harmi etten opiskele yliopistossa tai ammattikorkeassa täällä. Olisi niin paljon mahdollisia kavereita jo kun katsoo katukuvaa :)

Ps. Kylästä lähtiessä astuin hissiin, jossa oli nuori poika. Kysyin mihin kerrokseen oli menossa, no ykköseen niinkun miekin. Sit siinä kerroksia seuratessa kävi huvittamaan tilanne, kun se oli niin sellanen että pitäis sanoa jotain muttei keksi mitään sanottavaa. Koitin vaan pitää hymyä kurissa etten näytä ihan ääliöltä. Meinasin sille sanoakin tyyliin "tää on taas yks niitä tilanteita kun pitäs sanoa jotain muttei keksi mitään sanottavaa" mutta järki puuttui peliin ja jäin tuijottamaan avaintani. Kun hissi oli alhaalla, en heti tajunnut kummasta ovesta mennä ulos (käytävä meni siis läpi talon) joten sanoin apua..mihin suuntaan.. ja sit lähin pojan perään kun muistin ettei siellä ollut seinää mistä tulin (siis toista taloa vieressä). Sanoin pojalle et oon vaan kylässä täällä, ja se sano et sekin on vaan vanhemmilla käymässä. Kiitin oven avauksesta ja lähdin leveä hymy naamalla polkemaan tihkusateeseen.

(Ihan vaan itelle muistoksi. Oli kiva hetki.)