Opiskelu + partio = pohdiskelu? :D Näin mie luin.

Mutta tulin tänne kirjottelemaan kun juteltiin tänään illan päätteeksi host-äidin ja isän kanssa eri tavoista oppia. Niitähän on kolme; näkö, kuulo ja tunto/kokeminen. Mie tunnistin olevani näkö, visuaalinen oppija. Perusteita löytyi monta. Ensinnäkin lainasin kuuntelukirjan (suomessa aiemmin, ja täällä enkuksi) enkä millään meinannut pystyä kuuntelemaan tai pysymään kunnolla mukana tarinassa. Piti ottaa kirja ja seurata tekstiä samalla kun kuunteli (oli muuten nopea lukea!). Samoin eilen kävin kaverin luona, ja ihastelin vanhaa, persoonallista taloa. Ulkona vielä viime vilauksen tein taloon ja kehuin savupiippua, johon jo vuoden täällä ollut aupair sanoi ettei ookaan koskaan huomannut sitä. Mie siis huomaan erikoisia asioita näölläni. Ehkä sen vuoksi nautin tosi paljon luonnossa olosta, koska siellä näkee tosi kauniita asioita.

Mistä tulikin mieleen että katoin toissapäivänä elokuvan Into the Wild. Mie vaan niin rakastan sitä elokuvaa. Voisin katsoa sen uudelleen ja uudelleen ja uudel... (onneks miulla on jo se leffa itellä). Se on täydellinen. Joku joskus sanoi että tuo mies on ihan sekasin, kun haluaa vaan elää yksin metsässä, mutta miuta se ajatus jotenkin kiehtoo. Vaikka loppu on mitä on, nautin leffasta tosi paljon. Tässä traileri:

Joopa. Huomasitteko muuten kuka vilahti kuvassa 1:02 kohdalla? Oli hauska löytö, muistan miettineeni ekaa kertaa leffaa katsoessani, että onpa kivan oloinen näyttelijä. Ja tää oli paljon ennen tytön julkisuutta.