On ehkä vähän ääliömäistä jos on kohta kaksi viikkoa lukenut samoja kirjoja, joissa puhutaan samoista asioista melkein samoilla sanoilla, ja sitten kun itse käy kirjoittamaan tekstiä niin koitapa löytää niille siun ajatuksille lähde. Kun sellainen pitää olla. Melkein ehkä helppoa, sanoisinko.

Luin muuten yksi ilta (joskus kauan sitten kai) kirjaa sängyssä, ennen nukkumaan menoa. Ajattelin että luen vain yhden kappaleen kun on jo myöhä. Sitten kun vihdoin lopetin, tajusin lukeneeni neljä kappaletta, enkä oikeasti missään vaiheessa huomannut että kappale olisi vaihtunut. Enkä ollut niin uppoutunut kirjaan ettenkö olisi huomannut mutta olin vissiin niin väsynyt etten ajatellut :P Kaikkea sitä..